Bossilta tuli ihana uusi tuoksu myyntiin The Scent for her. Miehille on jo The Scent tuoksu, nyt tuli sille pari. Pullon on tyylikkään naisellinen, persikan värinen ja tuoksu on taas kerran minun makuuni, siis aivan ihana.

​The Scent for her-tuoksua kuvaillaan itämaiseksi kukkaistuoksuksi, mutta minä en sitä sanoisi itämaiseksi. Minun mielestä kuvaavampaa olisi sanoa pehmeän kukkainen. Aivan ihana tuoksu syksyyn ja talveen. Boss kertoo tuoksusta, että siinä on hunajalla kuorrutettua persikkaa, freesiaa, osmantus-kukkaa ja paahdettua kaakaota.

Kokonaisuus on hyvin onnistunut!

Meidän kesään kuuluu jo perinteisesti kahdet aikuisten festarit. Pori Jazz ja Savonlinnan Oopperajuhlat. Ihanaa, että kesäfestareita on erilaisia, eri kohderyhmille, jokainen voi valita itselleen sopivan. Jos olisi aikaa, niin olisi kiva käydä useammissakin.

Porin reissulla yövyimme Villilän kartanossa, Nakkilassa. Olipa ihana paikka! Kaunis, vanha kartanoympäristö, joka on sisustettu ajan hengen mukaan ja pidetty kaikki siistinä. Hotellihuoneet sijaitsevat kartanon vieressä olevassa vanhassa rekennuksessa, navetassa toimii elokuvastudio, kartanon kellarissa on upea viinitupa ja aamupala oli kartanon salissa. Hieno, hyvin toimiva kokonaisuus. Siellä tunsi olonsa ihan kartanon rouvaksi! 

Torstai sattui sateeton päivä Porissa, onneksi. Ensin oli aika pilvistä, mutta iltapäivällä pilvet hälvenivät ja koko illan aurinko paistoi lämpimästi, niin että olisi saanut olla lierihattu mukana. Sinne on siis ensi kerralla pakattava sadevarusteet ja lierihattu.
Esiintyjäkaarti oli taas upea. Iltapäivällä Saimaa yhtye soitti Päälavalla ja iltapäivällä J. Karjalainen. On aivan mahtava fiilis istua auringossa ja kuunnella hyvää musiikkia.

Ikävä puoli viime vuosina on ollut aivan tolkuton juopottelu. Sen jälkeen kun Jazz-alueelle ei ole saanut viedä omia alkoholeja, on alkoholin käyttö lisääntynyt aivan valtavasti. Ihmiset ostavat pullotolkulla viiniä ym. alueen ravintoloista ja meno on sen mukaista.  Tänä vuonna asetuimme aika lähelle esiintymislavaa ja siinä meno oli suhteellisen hillittyä.

Puumalassa oli heinäkuun alun lauantaina monta tapahtumaa, joista kahta me kävimme katsomassa. Puumalan koulun kentälle pysähtyi vanhojen autojen Suur-Saimaan ympäriajo. Yli 200 vanhaa, entisöityä, upeaa autoa ajoi Lappeenrannasta Mikkeliin ja pysähtyi Puumalassa. Autoja oli ihana katsella, monista tuli lapsuus mieleen. Mukana oli myös kuorma-autoja, mutta ei yhtään sellaista, joita isälläni oli lapsuudessani. Autojen entisöintiin on mennyt paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

Autot olivat upeita ja monet autojen omistajat olivat pukeutuneet ajoneuvon iän ja hengen mukaan. Naisilla oli hienoja vanhoja mekkoja ja asuun sopiva hattu päässä. Suur-Saimaan ympäriajoon liittyy myös osallistujien kesken tehtävärasteja ja kilpailuja, yhtenä kilpailuna asu-ajoneuvokisa.

Puumalan satamaan oli kerääntynyt vanhoja höyrylaivoja juhlaregattaan. Laivoja oli vierivieressä kymmenkunta ja taas oli paljon katsottavaa ja ihasteltavaa. Päivä oli kuuma, joten terassille oli istahdettava. Siinä oli esiintymislava ja siellä joku laulattamassa yhteislauluja. Fiilis oli mahtava!

​Uskomatonta, miten tällainen parin tuhannen asukkaan kylä, pystyy kehittämään kesäviikonlopuille paljon mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa.

Lomaviikko mökillä takana ja jäin miettimään, että mitä sen aikana oikeastaan tein. Minulla oli lukemista runsaasti varattuna, mutta Raija Orasen Paasikiveä en vieläkään saanut luettua loppuun asti. Hesari tuli luettua hieman tarkemmin kuin yleensä ja jotain naisten lehtiä.
Sain sentään jotain näkyvääkin aikaiseksi, nimittäin uudet verhot olohuoneeseen. Ostin jo keväällä kankaan Eurokankaasta, jossa oli aivan upea myyjä. Sain häneltä erittäin hyvää palvelua ja vielä hyvän vinkin, että kangas kannattaa leikata pitkittäin, koska olin ompelemassa pitkää kappaa. Leikkasin kankaan kuistin pöydällä ja siinä se oli mukava myös ommella. Sisälle ei tullut ollenkaan langan pätkiä. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Savonlinnan Askosta löytyi vielä sopivanväriset tuolinpäällisetkin.

Puumala täyttää tänä vuonna 400-vuotta ja sen kunniaksi on tulossa monenlaista tapahtumaa. Presidentti Niinistö oli kutsuttu maakuntamatkalle Puumalaan ja noin viikkoa aikaisemmin presidentinkansliasta ilmoitettiin, että presidentti on tulossa. Me olimme lomalla mökillä tuolloin, joten lähdimme kylälle katsomaan suurta tapausta.

Presidentti Niinistö tapasi aikaisemmin päivällä Puumalan yrittäjiä Sahanlahdessa ja tutustui Saimaannorpan suojeluun ja iltapäivällä hän saapui torille. Presidentti Niinistö käsitteli puheessaan tämän  hetken polttavia asioita, kuten Brexit ja terrorismi ja lopuksi hän muistutti meitä huomaamaan kuinka meillä on asiat hyvin. Usein unohdamme, kuinka turvallisessa, kauniissa ja hyvinvoivassa maassa elämme, hän totesi.

Puumalan asukkaita ja mökkiläisiä oli paikalla runsaasti, päiväkodin lapset ja vanhainkodin mummotkin oli kuljetettu paikalle. Minä kun aina kiinnitän huomiota ihmisten pukeutumiseen, niin huomasin, että siinä oli valtavaa kirjavuutta. Pääasiassa ihmiset olivat farkuissa tai shortseissa, mutta osa oli pukeutunut juhlavaatteisiin. Kaunein asu oli vanhemmalla rouvalla, jolla oli yllä kullanvärinen juhlamekko, kultakengät ja -laukku. Hän oli muutenkin hyvin huoliteltu, kaunis meikki ja hiukset laitettu nutturalle.

Puumalan kauppiaat olivat hyvin tyytyväisiä ihmismäärään. Tilaisuuden jälkeen kaupat ja kahvilat täyttyivät asiakkaista. Ostaessani muikkuja torilta, totesi kauppias, että kävisipä täällä useamminkin julkkiksia.