Viikko Vuokatissa oli todella kylmä ja epävakainen tällä kertaa. Lämmintä oli 5-10 astetta, tuuli oli todella kova ja välillä sataa tihutti, hetken jopa räntää. Onneksi pääsee aina Katinkullan kylpylään uimaan ja saunomaan. Erityisesri pidän savusaunan pehmeistä löylyisrä.

Vuokatissa on paljon merkittyjä lenkkipolkuja, eri pituisia eri kuntoisille liikkujille. Tälläkertaa kiersimme Sotkamon Hiukan hiekkarannalta lähtevän 4 kilometrin luontopolun. Se kulkee upeassa harjumaisemassa. Ensin polku kulkee ylös ja alas harjulla ja loppumatka rannan tuntumassa korkealla rinteen päällä. Polku on hyvin merkitty, eksymään ei pääse.

Maisemat järvelle ovat upeat, välillä on pysähdyttävä ihailemaan niitä. Nyt tällä kertaa vesi Nuasjärvessä oli hyvin matalalla, joten hiekkaranta oli valtavan leveä. Auringonottajia ei tälläkertaa ollut, koska sää oli kylmä ja tuulinen.

Juha Hurmeen kirjoittama näytelmä Eino Leinosta Kajaanin kaupunginteatterissa on mainio. Se kertoo yhdestä päivästä Eino Leinon elämässä vuonna 1905. Se ei kuvaa kuitenkaan mitään tiettyä historiallista tapahtumaa, vaan se on komediallinen kuvaus Einosta, hänen läheisistään ja hänen hyvin impulsiivisestä elämästään. Eino Leino on tunnettu etenkin runoilijana, mutta tässä näytelmässä tuodaan esiin myös hänen näytelmäkirjallisuutensa.

​Näytelmää oli todella mielenkiintoista katsoa. Luin Eino Leinon elämäkerran äskettäin, joten näytelmää oli helppo seurata, kun oli hieman taustatietoa. Juoni on yllätyksellinen ja hauska, niinkuin komedian kuuluukin. Juha Hurme osaa kirjoittaa sarkastisen hauskasti ja älykkäästi. Näyttelijät ovat kaikki hyviä ja kulissina toimii isoja kirjaimia(Eino Leino),  joita pyöritellään ja siirellään tarpeen mukaan.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on aina mukava piipahtaa. Siellä on upea kokoelma Riihimäenlasin vanhoja lasiesineitä. Sieltä on hauska löytää omia tuttuja esineitä, joita on tullut äidin tai anopin jäämistöstä.  Museon alakerrassa on hyvä lounaspaikka ja vaikutti myös suositulta. Tupa oli täynnä asiakkaita, joista suurin osa eläkeläisiä. Ruoka oli hyvää la ravintila viihtyisä.

​Tällä hetkellä museossa on Timo Sarpanevan 100 vuotisnäyttely KUPLA-Lasiin vangittu. Hän toimi pitkään Iittalan lasitehtaalla muotoilijana ja toteutti vanhaa tikkupuhaltamisen menetelmää, jossa kuummaan lasiin tehdään syvennys ja siihen painetaan märkä puutikku, jolloin vesihöyry muodostaa kuplan lasin sisään. Näitä upeita lasiesineitä on näyttelyssä runsaasti esillä, tunnetuin niistä lienee Orkidea.

Lasimuseon toisessa kerroksessa on esillä Murano-lasia, kauniita, värikkäitä lasiesineitä.

Kevät on tänä vuonna etuajassa. Sinivuokot ovat kukkineet jo pari viikkoa ja nyt löytyi ensimmäiset valkovuokot. Yleensä ne kukkivat vasta toukokuussa äitienpäivän aikaan. Krookuksia on saanut myös ihastella jo muutaman viikon.  Lumet sulivat jo maaliskuun alkupuolella, joten on ollut ihanaa puuhailla puutarhassa. Olen siivonnut kasvihuoneen ja kohta pääsen siirtämään sinne tomaatin taimet.

​Mökillä jäät ovat jo sulaneet ja kuivat lehdet odottavat haravointia. Näin jopa ensimmäisen sitruunaperhosen lentävän. Saimaan veden pinta on hyvin alhaalla kuten oli viime keväänäkin. Muutamia joutsenia ja vesilintuja uiskenteli järvellä. Lenkillä näin kukkivan näsiän. Kevät on ihanaa aikaa, kun saa seurata luonnon heräämistä uuteen kauteen.

Komedia todellakin. Helsingin Kaupunginteatterissa menee Komedia pankkiryöstöstä, jossa pankkiryöstäjät havittelevat pankissa säilössä olevaa valtavaa timanttia. Ryöstäjien joukkoon kuuluu pankinjohtajan tyttären poikaystävä ja myös entinen poikaystävä. Pankissa odotetaan toimittajaa tekemään juttua suuresta timantista, mutta paikalle saapuukin ryöstäjä ja tästä alkaa varsinainen väärinkäsitysten sekamelska.

Näytelmässä vauhti on päätähuimaava, ihmisiä tulee ja menee kaiken aikaa. Tilanteet vaihtuvat vauhdikkaasti. Kun joku poistuu ovesta saapuu jo seuraava vauhdilla toisesta ovesta ja ymmärtää tilanteen aivan väärin. Teksti on mainiota, hauskoja sanaleikkejä, joille saa nauraa kaiken aikaa. Näyttelijäsuoritukset ovat kaikki upeita, erityisesti nuori Linnea Leino on loistava, puhumattakaan Risto Kaskilahdesta. 

Esitys kestää kaksi ja puoli tuntia. Väliajan alkaessa ihmettelin miten se nyt jo alkaa. Vastahan tässä päästiin alkuun. Aika kuluu nopeasti kun on hauskaa ja mielenkiintoista katsottavaa. Nauraa sai oikein kunnolla.

Kuvat Helsingin Kaupunginteatteri Otto-Ville Väätäinen

Taas on kevätmessut Helsingissä kierretty ja koluttu läpi. Siellä oli jälleen kerran paljon ihanaa ideaa kevääseen ja kesään pihalle ja mökille. Parasta mielestäni on aina ideapihat, johon on rakennettu kauniita, erilaisia pihakokonaisuuksia. Sieltä löytyy laatoituksia, tekonurmea, kukkapenkkejä, suihkulähteitä, pihakalusteita, paljuja ym ym. Alueella on ihana kävellä ja katsella ympärille ja kerätä hyviä ideoita omaan pihaan.. Valtavastihan messuilla on muutakin, kuten kodinsisustamista, retkeilyä, ruokailua ja yläkerrassa koko halli täynnä golf-asiaa.

Meillä on harkinnassa laiturin uusiminen mökillä, joten pyörimme laitureiden ympärillä ihmitellen ja vertaillen ominaisuuksia. Upeita ovat ja onhan niillä hintaakin aikalailla. Siemeniä, mukuloita ja kukkia ostin tälläkertaa. Ostin kallankukkien mukuloita. Niitä en ole aikaisemmin kasvattanutkaan. Myyjä antoi tarkat ohjeet kasvattamiseen, joten toivottavasti saan ne kasvamaan ja kukkimaan. Hän korosti, että ne pitää istuttaa laihaan multaa, muuten ne kasvattavat vain pitkiä vihreitä lehtiä.

Nyt on vain kova kevään odotus. Tomaatintaimet kotona ovat jo hyvällä alulla ja kasvihuoneen siivou aloitettu. Laitoin kasvihuoneeseen salaattia ja tilliä pienet erät  kasvamaan. Katsotaan tuleeko mitään, aina on kiva kokeilla.

Ihanaa olla taas Thaimaan lämmössä. Olimme viime vuonna tässä samassa hotellissa, Hua Hinin Hayat Regencyssä. Ihastuimme paikkaan ja sen upeaan palveluun niin paljon että tulimme uudestaan. Yleensä olemme käyneet eri lomakohteissa sen vuoksi että on aina mielenkiintoista nähdä uusia paikkoja. Olemmeko tulleet vanhoiksi, kun halusimme tuttuun, turvalliseen paikkaan ja taas Aurinkomatkojen järjestämälle matkalle. Helppoa, kun kaikki on järjestetty valmiiksi.

Uudessa hotellissa on aina selvittelemistä ja ihmettelemistä, miten toimitaan ym. Nyt se pähkäily oli pois. Oli tutut paikat, tutut tavat ja jopa tuttuja tarjoilijoita, jotka tunnistivat meidät. Tosin pari ongelmaa meillä oli kuitenkin.

Tullessamme hotelliin saimme huoneen jossa ei ollut parveketta. Voi mikä pettymys! Äkkiä takaisin respaan kysymään voisiko huoneen vaihtaa. Sillä hetkellä ei ollut vapaana yhtään parvekkeellista huonetta, mutta kahden päivän kuluttua saimme sellaisen. Taas upeata palvelua.

Toinen ongelmamme oli paksu peitto, jonka alla hikoilimme koko yön. Aamulla totesin, että peitto oli untuvaa, joten ei ihme että oli kuuma. Saimme ohuemman peiton ja paremman yöunen. Loppuloma sujui lämmöstä ja lepäilystä nauttien.

Huomasimme, että monet turisteista tässä hotellissa ovat käyneet täällä jo useina vuosina ja tuntevat toisensa. Paljon on saksalaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia, vain vähän suomalaisia.  Tunnelma on iloinen ja ystävällinen, kaikki tervehtivät toisiaan ja sekaan on helppo solahtaa.

Uima-altaat ovat aivan mahtavat. Toisesta uima-altaasta lähtee kanava joka luikertelee hotellin puutarhassa ohi hotellihuoneiden ja palaa sitten isoon altaaseen. Päivän kuntoiluna olemme uineet tuon lenkin joka päivä. Pieni pätkä siitä näkyy yläpuolella kuvassa.

​Äkkiä se kaksi viikkoa täällä kului. Huomenna aamulla lähdemme pitkälle kotimatkalle. Saapa nähdä tulemmeko taas ensivuonna.

Nyt on molemmat vyöruusurokotukset otettu. Ensimmäisen otin lokakuussa ja toisen nyt helmikuussa. Vyöruusurokotusta suositellaan kovasti meille ikääntyville, koska vyöruusu on todella ikävä infektiotauti. Se aiheuttaa rakkulaisen ihottuman, kuumetta ja hermokipua. Se on kuulemma todella viheliäinen tauti.

​Ensimmäisen rokotuksen jälkeen oli seuraavana päivänä hieman väsynyt olo, rokotuskohta oli kipeä ja hieman lihaksia särki. Toisen rokotuksen jälkeen olo oli aika kaamea. Otin rokotuksen perjanrai-iltaana ja lauantain oli aivan sairas väsymyksestä. Väsymyksen lisäksi oli etovaolo koko päivän ja päätä ja lihaksia särki. Koko päivä meni sohvalla maaten. Onneksi ei ollut mitään sovittua menoa tai tekemistä. Sunnuntaina oli sitten jo parempi olo, vain hieman väsynyt. Silloin jaksoin jo lukea Monika Fagerholmin Finlandia-palkinnon voittanutta kirjaa.

On aina ihanaa ottaa uusi kosmetiikkatuote käyttöön. Käytän purkit aina säästäväisesti loppuun asti ja alan jo ennen sitä miettimään minkä tuotteen otan seuraavaksi käyttöön. Jonkin verran minulla on vakiotuotteita, joita käytän jatkuvasti. Sellainen on esimerkiksi Sensain lotion II. Se on hoitovesi jota käytän aina ihonpuhdistuksen jälkeen aamuin illoin. Se kosteuttaa upeasti ihoa puhdistuksen jälkeen. Etenkin suihkun jälkeen iho tuntuu ihan kaamean kuivalta ja kiristävältä, mutta olo helpottuu heti kun saan levitettyä ja paineltua Sensain Lotionin iholle. Toinen vaihtoehto on Sensai Absolute silk micro mousse treatment. Se on upea hoitovesi vaahtomaisena.

​Tämän hetken uutuus käytössäni on Sensai Absolute silk micro mousse wash. Se on aivan ihana puhdistusvaahto kasvoille. Se on pehmeän ylellinen, todella riittoisa vaahto, joka ei tee ihosta natisevan kuivaa, mutta puhdistaa hyvin. Sitä tulee ottaa mahdollisimman pieni määrä, sellainen viinirypäleen kokoinen pallo, levitetään iholle, pyöritellään ja huuhdellaan lämpimällä vedellä pois. Ihana! 

Voiteena, uutena tuotteena avasin juuri Biothermin Uplift creamin. Se on täyteläinen, persikan värinen voide, joka kiinteyttää ja kosteuttaa ihoa. Sen persikan värin ansiosta voide heleyttää ihoa. Ostin voiteen jostain kampanjasta, se on 75 ml, joten voidetta riittää pitkäksi aikaa. 

Nyt kovien pakkasten aikaan iho kuivuu aivan hurjasti. Se vaatii erityistä hoitoa. Hoitovesi ja seerumi ensin ja siihen täyteläinen voide päälle. Naamioita on myös hyvä käyttää usein. Ulkoilemaan lähtiessä meikkivoiteesta saa hieman suojaa kylmyyttä vastaan. Se on muistettava, että iholle levitettävät tuotteet pitää laittaa hyvissä ajoin ennen pakkaseen menoa, jotta kaikki kosteus on imeytynyt tai haihtunut iholta.

Mahtava meno ja meininki Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä, kun Petra Ahola, Aimo Räsänen ja Martti Suosalo esittävät Sirkku Peltolan kirjoittaman Kärpäset näytelmän. Siinä veljekset näkevät pitkästä aikaa äidin hautajaisissa. Heidän hyvin erilaiset uransa ovat vieneet heidät erilleen eivätkä he ole nähneet vuosiin. Bussikuskiveli on seurannut oopperalaulajaveljen elämää mediasta, kun itse on elelly äidin kanssa ja hoitanut äitiä kotona niin pitkään kuin vain oli mahdollista.

Näytelmä on vauhdikas ja hauska. Monenlaista kommellusta sattu ja tapahtuu. Vaikka näyuttelijöitä on vain kolme, on hahmoja paljon enemmän. Näyttelijän siirtyessä kulisseihin tulee hän uudessa hahmossa jo samintien takaisin. Etenkin Petra Ahonen muuttuu hetkessä aivan toisenlaiseksi tyypiksi. Aivan uskomatonta menoa. Nauraa saa oiken kunnolla.

Ennen teatteriin menoa kävimme syömässä Ravitsemusliike Aistissa, joka sijaitsee samassa korttelissa kuin teatteri. Se on pieni, maalaishenkinen ravintola jossa oli taas hyvä palvelu ja maukas ruoka.