Lomalla Kuubassa

Tämän talven talvilomakohteeksi valikoitui Kuuba. Olen sitä suunnitellut aikaisemminkin, mutta nyt se sitten toteutui. Matkavekan kahden viikon kiertomatka, ensin Havannaan ja sitten rantahotelliin Jibacoaan. Lento kesti 11,5 tuntia, mutta kyllä se kannatti.
Kuuba on sosialistinen maa ja siellä valtio omistaa kaiken. Sitä on hyvin vaikea ymmärtää näin suomalaisen. Palkat ovat hyvin huonot ja kamalinta on se, että kauppojen valikoima on aivan minimaalinen.  Riisiä ja alkoholia oli hyllyssä runsaasti, mutta muita tuotteita vain muutama kappale kutakin. Kaupassa oli vain tyhjiä hyllyjä. Kaikesta huolimatta ihmiset vaikuttavat ystävällisiltä ja tyytyväisiltä. Turistina tuntui hyvin oudolta, että kaupungilla ei ollut tavarataloja ja vaateliikkeitä ollenkaan. Shoppailemaan ei siis päässyt! Rikollisuutta Kuubassa on hyvin vähän, joten turistin on siellä helppo kulkea.

Kuuba on ollut aikoinaan pitkään Espanjan alaisuudessa ja se näkyy esimerkiksi rakennuksissa. Tosin Kuubassa talot ovat värikkäämpiä kuin Espanjassa. Taloja näkee turkoosina, vaaleanpunaisina ja sinisinä. Hyvin paljon näkee huonossa kunnossa olevia taloja, kukaan ei oikein huolehdi mistään. Viime vuosikymmeninä Kuuba on tehnyt yhteistyöt Venäjän kanssa, jonka johdosta siellä näkee paljon kamalia venäläistyylisiä kerrostaloalueita.

Autot Kuubassa ovat upeita. Viisikymmentä luvulla Kuubassa elettiin kovaa. Kuuba oli jenkkien viihdekeskus, siellä oli kasinoita, huippu hotelleja ja miesten klubeja. Tuolloin Kuubaan tuotiin valtavat määrät uusia autoja jenkeistä. Kun maa myöhemmin sosialisoitui ja joutui kauppasaartoon, loppui uusien autojen maahantuonti. Kuubalaiset ovat korjanneet näitä vanhoja jenkkiautoja, laittaneet niihin uusia moottoreita ja pitäneet ne kauniina. Ensimmäiset päivät menivät niitä ihastellessa.

Kirjailija Ernest Hemingway asui Kuubassa  50-luvulla.  Kävimme tutustumassa hotelliin Havannassa, jossa hän asui ajoittain. Hotellihuoneet oli jätetty sellaisiksi kuin ne hänen aikanaan olivat. Kävimme myös Hemingwayn talolla, Finca Vigiassa, joka on nykyään myös museona. Se sijaitsi Havannan reunalla, kauniilla kukkulalla, puutarhan ympäröimänä. Siellä oli myös Hemingwayn Pilar- vene ja kissojen haudat.  

Maistoimme Kuubalaista cocktail-juomaa mojitoa. Se valmistetaan vihermintusta, rommista ja sokeriruon mehusta ja hyvältähän se maistui. Kävimme myös rommitehtaassa sekä näimme kuinka sokeriruokoa puristetaan mehuksi. Mojito oli kuulemma myös Hemingwayn vakiojuoma.

Helmikuun sää oli juuri sopivaa minulle. Aurinko paistoi joka päivä ja lämpötila oli  26-28 astetta. Illat hieman viilenivät, mutta lämpötila pysyi silloinkin yli kahdenkymmenen asteen.

Kuubassa elämisen tahti on hyvin rauhallinen. Kaikki tapahtuu hyvin rauhalliseen tahtiin ja kenelläkään ei ole kiire mihinkään. Meidän oli vaikea sopeutua siihen, kun on tottunut, että kaikki tapahtuu nopeasti ja aina on hoppu eteenpäin. Kuubalaiset ovat myös tottuneet jonottamaan joka asiassa. Mekin koimme jonottamisen lähtöiltana lentokentällä. Tullessamme kentälle kiemurteli terminaalin ovesta ulos pitkä jono. Ensin jonotimme check-in tiskille, sen jälkeen jonotimme passintarkastukseen, sitten turvatarkastukseen ja sitten vielä rahanvaihtopisteeseen. Näihin jonottamisiin kului noin 1,5 tuntia aikaa. Tämän jälkeen kone oli tunnin myöhässä. Lentokapteeni pahoitteli myöhästymistä, joka johtui Kuuban lentokenttähenkilökunnan hitaudesta ja rauhallisuudesta.