Lentokenttä muodollisuudet sujuivat nopeasti, koska kentällä ei varmastikaan ollut muita saapujia, kuin meidän koneellinen. Mauritiuksen kenttä on aivan uusi, siisti ja tyylikäs. Meille oli varattu kuljetus hotellille ja löysimme sen helposti. Kuljettaja kertoi Mauritiuksesta hyvällä englannilla koko matkan. Alku matkasta satoi vettä, mutta loppumatkasta alkoi aurinko paistaa. Maisemat olivat vihreät ja kumpuilevat. Myös moottoritie halki saaren oli uusi. Mauritius satsaa selvästi turismiin.
Pari päivää meni hotellilla loikoillessa ja tutustuessa lähiympäristöön. Hotellin rannassa oli sekä laavaa, että korallia. Mauritius on tulivuorisaari ja kauan sitten levinnyttä laavaa näkee monissa paikoissa. Muuten ranta oli aivan valkoista hiekkaa ja meri turkoosia vettä. Rannassa tyrskysi isot aallot, kuitenkin sopivat, että siellä pystyi uimaan. Rannassa oli helppo snorklata. Rantahiekassa oli ihania korallin paloja ja simpukoita ja vedessä pieniä värikkäitä kaloja.
Ensimmäisellä retkellä kävimme näköalapaikalla katsomassa sammuneen tulivuoren pohjalla olevaa järveä. Sieltä siirryimme Hindutemppeliin järven rannalle. Paikka oli hyvin kaunis, siellä oli paljon Intialaisia rukoilemassa. Tuntui vähän omituiselta, että me turistit siellä katselimme paikkoja ja toiset toimittivat pyhiä seremonioita, mutta he olivat näköjään tottuneet siihen. Temppelin jälkeen vuorossa oli upea vesiputous. Katselimme sitä korkealta näköalapaikalta. Upeat vehreät maisemat ja valtava vesiputous.
Toinen retki alkoi kasvitieteellisestä puutarhasta Pamplemousse Botanical Gaedenista. Siellä olisi ollut mielenkiintoista olla vaikka koko päivä. Näimme runsaasti erilaisia palmuja. Opas kertoi, että puutarhassa oli yli kolmekymmentä palmulajia. Minun mielestä hienoin oli ehdottomasti huulipunapalmu. Näimme kamferi- ja mahonkipuun, lotuksen kukkia, valtavan isoja lumpeenlehtiä, sypressilajeja ja vaikka mitä. Kiersimme alueesta vain pienen osa. Siinäkin meinasi tulla hiki, sillä lämpötila oli koko matkan ajan kolmenkymmenen paikkeilla.
Seuraavaksi tutustuimme pääkaupunki Port Louiseen ja sen Fort Adelaide linnoitukseen, josta oli mahtava näköala yli kaupungin merelle asti. Retken päätteeksi kävimme isossa kauppakeskuksessa, jossa oli niin kuuma, että en jaksanut kierrellä ja keskittyä shoppailuun ollenkaan.
Mauritius on ihana lomaparatiisi. Saari on vain 60 kilometriä pitkä tuliperäinen saari keskellä Intian valtamerta. Saari on hyvin vihreä, pelloilla kasvaa kaksimetristä sokeriruokoa ja paikoitellen upeat vuoret kohoavat korkeuksiin. Mauritiuksella puhutaan englantia, ranskaa ja kreolia. Siellä on turistin helppo olla ja liikkua. Ihmiset ovat ystävällisiä ja rikollisuutta on vähän. Lämpötila helmikuussa oli kolmenkymmenen paikkeilla ja muutamana päivänä satoi vähän aikaa.