Oopperailtaan on mukava lähteä hyvissä ajoin. Savonlinnaan, lähelle Olavinlinnaa, on tullut mukavia terasseja, joissa voi istuskella ennen illan oopperaa. Minusta on ihana katsella oopperaan meneviä ihmisiä ja heidän pukeutumistaan. Suurin osa ihmisistä pukeutuu kauniista ja juhlavasti, mutta osalla on shortsit ja hellepaita päällä. Minusta on esiintyjien ja järjestäjien arvostamista se, että pukeutuu kauniisti oopperaan. Ihmettelen aina hellemekkoisia ja shortseissa kulkevia oopperavieraita, mutta kukin tyylillään.
Mozartin Taikahuilu oli värikäs, iloinen ja hauska. Esiintyjinä oli paljon nuoria laulajia, mutta he olivat erittäin hyviä. Yönkuningattaren aaria oli uskomattoman hieno. Taikahuilu esitettiin suomeksi ja siihen oli hauskasti sovitettu mukaan tämän päivän sanontoja. Erityisesti Papagenon jutuille sai jopa nauraa useaan kertaan. Se on harvinaista oopperassa. Papageno esimerkiksi kysyi, että 'mitä jäbä duunaa'. Kuorokohtaukset olivat hienoja, kun valtava kuoro valuu linnan aukoista ja rappusista esille ja laulaa vahvasti. Illan hämärtyessä valojen käyttö esityksessä oli hienoa ja loppukohtaus oli upea.
Toisena oopperana kävin katosmassa Giacomo Puccinin Manon Lescaut. Ooppera oli sijoitettu tämän päivän suurkaupunkiin, vaikka alkuperäinen tarina on hyvin vanha. Taustalla oli valtavat videoruudut, joissa näkyi metron tai suurkaupungin maisemaa. Opperaa oli hieman vaikea ymmärtää, koska siinä oli käytetty hyvin paljon symboliikkaa. Musiikki oli hyvin kaunista ja laulajat lauloivat kaikki upeasti. Oopperassa oli hyvin paljon kauniita aarioita. Loppukohtaus oli upea. Manon häipyi tulenpunaiseen taustaan.